Katson kalenterista,
milloin olisi aikani kuolla.
Päiviä päivien perään,
en jaksaisi elää.
Tunteeni haalenneet,
vaalenneet näkymättömiin.
Ei enää iloa, suruakaan.
Missä hymyni, itkuni on?
Epätoivo,
musertavan raskas harteillani.
Painaa tuhat kiloa,
murskaa minut alleen.
Minulla ei ole mitään tulevaisuutta,
minä en ole mitään.
Lääkkeet eivät auta mitään,
mikään ei auta mitään.
Voimani ovat täysin lopussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti