On olemassa ihmisiä, jotka ovat verrattavissa voikukkiin.
Voikukkaihmiset muuttuvat. Voikukkaihmiset ovat aluksi itsestäänselvän
värikkäitä ja elinvoimaisia, mutta pian tulee aika, jolloin he joutuvat
luopumaan. Tuuli repii heistä haaleat palaset vähitellen tai puuskissa
ilmaan, eikä samaan entiseen ole paluuta.
Mutta uusia keväitä tulee
taas.
(En tiedä, sattuuko voikukkia, mutta minulle luopuminen teki kipeää..)
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tällä hetkellä minua väsyttää. Uuteen lääkkeeseen sopeutuminen sivuoireineen vie aikaa. Taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti