Sain äskettäin oivalluksen, eli tajusin, mistä todella pitkään jatkunut "ahdistunut" oloni johtuu. Elikkä siis: minulla diagnosoitiin vähän aikaa sitten kaksisuuntainen mielialahäiriö. Minulla on myös pakko-oireinen häiriö, jota yritettiin hoitaa SSRI-lääkkeiden ryhmään kuuluvalla escitalopram-lääkkeellä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalle ei kuitenkaan sovi määrätä SSRI-lääkkeitä, sillä ne voivat laukaista hypomanian tai manian. Siitä asti, kun aloitin syömään escitalopramia, mieleni on täyttänyt hyvin sietämätön ahdistunut olotila. Sellainen, että tekee mieli tehdä jotain koko ajan, mutta mihinkään ei jaksa keskittyä. Nyt vasta tajusin, että tuo "ahdistus" olikin levottomuutta, eli hypomaanista oireilua.
Täällä sairaalassa olen kärsinyt jokapäiväisestä "ahdistuksesta", eli siis levottomuudesta. Sen lisäksi minulla on ollut todella vaikeita masentuneita olotiloja. Olen hautonut muunmuassa itsemurhaa ja yrittänyt vahingoittaa itseäni. En ole nähnyt tulevaisuutta edessäni ja olo on tuntunut todella toivottomalta. Samaan aikaan olo on ollut hurjan levoton ja en ole nukkunut viikkoihin kunnolla. Eilen tuli yhtäkkiä hypersuper-iloinen olotila ja nyt olotilani on kaikkien edellämainittujen olotilojen sekoitus. Kävin kävelyllä ja levottomuuteni helpotti hetkeksi, mutta se palasi takaisin. Mietin, että escitalopram-lääke laukaisi minulla ehkäpä kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoisen jakson. En ole vain tajunnut tuota yhteensattumaa aikaisemmin. 1+1=2?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti