keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Runo

Parantua.

Sanoinkuvaamattoman laaja käsite.

Haluan sitä enemmän kuin mitään muuta.

Se on vaikeaa, mutta en aio luovuttaa.



Olen melkein tappanut itseni,

vaarallinen itselleni.

Rakastaa kuitenkin,

niin suunnattoman paljon,

vaikka olenkin yksi iso virhe.

Iso hali minulle itseltäni.



Odotin.

Odotin.

Aina vain odotin.

Milloin pääsen pois sairaalasta?

Viimein sekin päivä koitti. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti